Tiedätkö miksi tänään liputetaan?
Lapsen oikeuksien päivä on ollut suomalaisessa kalenterissa vuodesta 2002 lähtien. Lapsen oikeuksien päivä merkittiin Suomessa 1990-luvulla UNICEFin aloitteesta kalentereihin lastenpäivän nimellä. Vuoteen 2002 asti sen ajankohta oli lokakuun ensimmäinen maanantai.
Tänä vuonna sisäministeriö suositteli päivää liputuspäiväksi ja tiistaina 20. marraskuuta liput nousevatkin Suomessa ensimmäistä kertaa salkoon lapsen oikeuksien päivänä. Vuodesta 2020 lukien lapsen oikeuksien päivä katsotaan Suomessa vakiintuneeksi liputuspäiväksi.
Päivän saamiseksi liputuspäiväksi on kampanjoitu pitkään. Jo 1980-luvulla Mannerheimin lastensuojeluliitto teki aloitteen lapsen oikeuksien päivän saamiseksi kalentereihin. Uuden aloitteen asiasta teki vuonna 1999 Suomen UNICEF.Seuraavaksi lapsijärjestöt yhdessä Pelastakaa Lasten johdolla kampanjoivat liputusta vuonna 2007. Vuonna 2012 Lapsen oikeuksien viestintäverkko aloitti aktiivisen liputuspäivän ajamisen. Myös Lapsenoikeusjärjestö Plan Internationalin Lastenhallitus on kampanjoinut liputuksen puolesta aktiivisesti.
Lapsen oikeuksien päivä juhlistaa YK:n lapsen oikeuksien sopimusta, joka hyväksyttiin 20.11.1989. Kansainvälisesti sopimus tuli voimaan 1990 ja Suomi ratifioi sen vuonna 1991.
Lapsen oikeuksien sopimus voidaan tiivistää kolmeen käsitteeseen: oikeus osuuteen yhteiskunnan voimavaroista, oikeus suojeluun ja huolenpitoon sekä oikeus osallistua. Lisäksi sopimuksessa on neljä yleistä periaatetta, jotka ovat syrjinnän kielto, lapsen edun huomioiminen, oikeus elämään ja kehitykseen sekä oikeus osallistua ja tulla kuulluksi.
Oikeudet kuuluvat kaikille lapsille kaikkialla maailmassa.
Laintasoisen sopimuksen mukaan lapseksi määritellään kaikki alle 18-vuotiaat.
Sopimus sitouttaa siinä mukana olevat maat muuttamaan lakinsa ja toimintansa sopimusta vastaaviksi.
Lapsen oikeuksien sopimuksen on allekirjoittanut 196 valtiota – ainoastaan Yhdysvallat ei ole ratifioinut sitä – ja näin ollen siinä on enemmän osapuolia kuin missään muussa kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa.
Ossi Savolainen
Kuvituskuva: Pixabay
