Pyhäjärvi kisaa maakuntajärven tittelistä
Maakuntajärvikilpailun arviointiraati on valinnut Pyhäjärven mukaan Maakuntajärvikilpailun finaaliin. Kustakin maakunnasta valittiin kolme finalistia. Pohjois-Pohjanmaan maakuntajärvi-tittelistä kilpailevat Pyhäjärven lisäksi Kitkajärvet ja Muojärvi. Voittaja selviää yleisöäänestyksellä.
Maakuntajärvikilpailu on ollut käynnissä Suomen ympäristökeskuksen perustamalla Järviwiki-sivustolla maaliskuusta lähtien. Kansalaiset saivat ehdottaa Suomeen maakuntajärviä ja ehdotuksia tuli 150. Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa kansalaisilta pyydettiin perusteluja ehdotusten tueksi. Yleisimmät perustelut liittyivät uimiseen, kalastamiseen, kulttuuriin ja kauniisiin maisemiin.
— Myös luonnontilaisuus ja veden kirkkaus olivat tärkeitä arvoja, mutta vain niillä seuduilla, joilla järvet yleensäkin ovat luonnontilaisia ja kirkasvetisiä. Järven erinomainen tila ei ollut ehdoton vaatimus sen enempää kansalaisille kuin arviointiraadillekaan, sanoo Matti Lindholm Suomen ympäristökeskuksesta. Hän kertoo, että Suomen luokitelluista järvistä noin 73 prosenttia on tilaltaan erinomaisia tai hyviä.
Äänestys maakuntajärvestä on alkanut ja se kestää tämän kuun loppuun. Kilpailuun voi osallistua tekstiviestillä ja postikortilla. Kilpailun ohjeet löytyvät nettiosoitteesta jarviwiki.fi/maakuntajarvikilpailu. Sivuilla Pyhäjärvi on mainittu nimellä ”Pyhäjoen Pyhäjärvi” siitä johtuen, että järvi kuuluu Pyhäjoen vesistöalueeseen. Kyse on kuitenkin Pyhäjärven Pyhäjärvestä.
Pyhäjärviä oli tarjolla kuudessa maakunnassa. Suomen 39 Pyhäjärvestä pääsi finaaliin viisi ehdokasta. Muut mukana olevat Pyhäjärvet sijaitsevat Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa (Säkylä), Pirkanmaalla (Tampere) ja Kymenlaaksossa (Iitti).
MARITTA RAUDASKOSKI
Johtava terveydenhoitaja Marja-Leena Lehtomäki, perhetyöntekijä Eeva Aulakoski ja diakoni Minna Heinonen toteavat nyt mallinnetun perheleiri- ja vertaisryhmätoiminnan kustannustehokkaaksi auttamismuodoksi syrjäytymisuhan alla oleville perheille.
Pyhäjärven mallilla kysyntää
Lapsen hyvä arki -hankkeen Selänteen vertaistuen malli on osoittautunut toimivaksi ja kustannustehokkaaksi tavaksi tukea syrjäytymisuhan alla olevia lapsiperheitä. Tulokset ovat herättäneet kiinnostusta laajemminkin. Vetäjät ovat saaneet kutsun esittelemään sitä Rovaniemelle koko Pohjois-Suomea koskevaan monialaisen sosiaali- ja terveyspalvelujen seminaariin lokakuun alussa.
Lapsen hyvä arki -hanke on kaksivuotinen koko Pohjois-Suomea koskeva hanke lapsiperheiden tukemiseksi, jossa peruspalvelukuntayhtymät Kallio ja Selänne ovat mukana. Yksi hankkeessa kehitetty malli on moniammatillisessa varhaisen tuen ryhmässä kehitetty leirimuotoinen vertaistoiminnan malli Kärsämäellä ja Pyhäjärvellä. Selänteen puolelta vetureina ovat toimineet johtava terveydenhoitaja Marja-Leena Lehtomäki ja perhetyöntekijä Eeva Aulakoski. Ryhmän puheenjohtajana on toiminut Pyhäjärven seurakunnan diakoni Minna Heinonen.
Haapajärvellä ja Reisjärvellä on myös pidetty ensimmäinen leiriviikonloppu. Lapsen hyvä arki -hankkeelle on saatu jatkorahoitus, jonka turvin kaikkia hyväksi havaittuja toimintatapoja laajennetaan koko hankkeen alueelle.
Jo aiemmin tekijät olivat pohtineet keinoja huolien ja vaikeuksien kanssa eläviden lapsiperheiden tukemiseksi eri muodoin. Hyvää palautetta oli tullut MLL:n ja seurakunnan kanssa toteutetusta vuonna 2007 järjestetystä perheleiristä, jonka järjestämiseksi LC-Pyhäjärvi oli antanut lahjoituksen.
Tässä Selänteen mallissa työtapana oli perheleiri- ja vertaisryhmätoiminta, joka toteutettiin pilottina Kärsämäen ja Pyhäjärven alueella. Leireille osallistumista tarjottiin lapsiperheille, joilla arkiset asiat ja monenlaiset ongelmat vaikeuttivat elämää. Toimintaan halukkaita löytyi muun muassa neuvolan ja perhetyön kautta.
Mukaan kutsuttiin perheitä, mutta tällä kertaa isiä ei saatu mukaan. Pyhäjärven seurakunnan leirikeskuksessa pidettyjä yli yön leirejä oli kaksi, joihin osallistui kuusi äitiä ja 15 lasta. Lisäksi on ollut yksi päiväleiri Kärsämäellä.
Leirikeskuksesta jokaiselle perheelle järjestettiin oma huone. Vanhemmat ja lapset viihtyivät leirillä erinomaisesti.
Leirit toteutettiin monien yhteistyötahojen kanssa: Peruspalvelukuntayhtymä Selänne on antanut työntekijöilleen aikaa ja osallistunut leireistä aiheutuneisiin kustannuksiin. Pyhäjärven seurakunta on osallistunut hankkeeseen suurella panostuksella antamalla tilat leirien käyttöön ja heiltä on ollut diakoni leiriemäntänä ja ohjaajana sekä lisäksi keittiöemäntä huolehtimassa ruokailuista.
PPKY Selänteen toimijoiden lisäksi yhteistyössä oli toimijoita kolmannesta sektorista kuten Outi Lind-Kärkkäinen MLL:sta sekä edustajia Martoista ja Kärsämäen seurakunnasta. Opiskelijoilla on ollut kaikkien leirien toteuttamisessa suuri merkitys: he ovat saaneet arvokasta työkokemusta opiskeluunsa ja leireillä heistä on ollut iso apu perheille ja toimijoille.
Leirien osanottajien ja vetäjien kohtaamisesta tehtiin mahdollisimman matalakynnyksinen.
— Me olimme siellä tasavertaisina ihmisinä ja me vetäjät antamassa aikaamme ja apuamme, jotta perheiden arki alkaisi sujua hyvin. Monilla on vanhemmuus hukassa, he eivät usko voimavaroihinsa, joita heillä on. Esimerkiksi rajojen asettaminen lapsille on vaikeaa, mutta niitä täytyy asettaa ja myös valvoa niiden toimivuutta. Rajat ovat lapsen parhaaksi. Perheleirillä me myös tulemme tutuiksi ja osallistujat rohkaistuvat ottamaan yhteyttä sekä käyttämään niitä palveluja, joita meillä jo on tarjolla. Ei tarvitse jäädä yksin vaikeuksien kanssa, sanoo perhetyöntekijä Eeva Aulakoski.
— Tavallinen arkikin saattaa olla vanhemmilta hukassa. Kun tilanteen kohtaa varhaisessa vaiheessa, voidaan monenlaista ohjausta ja apua antaa. Ryhmäläiset ovat perustaneet myös suljetun facebook-ryhmän, jossa he voivat vaihtaa kuulumisiaan, sillä vertaistuella on suuri voimaannuttava merkitys, kertoo johtava terveydenhoitaja Marja-Leena Lehtomäki.
Perheleireistä ja vertaisryhmätoiminnasta on saatu hyviä tuloksia. Kun mukana on useita toimijoita, ovat kustannukset vaikuttavuuteen nähden pienet. Toteuttamisesta iso osa sujui ilman kustannuksia. Lähinnä kustannuksia syntyi ruokailuista ja kuljetuksesta. Opiskelijat olivat mukana veloituksessa joko työharjoittelun tai opinnäytetyön tekemisen merkeissä.
Pyhäjärvellä toteutetaan syys-lokakuussa myös toiminnallinen Isä-lapsi -ryhmä. Sen tekee opinnäytetyönään Savonia ammattikorkeakoulussa opiskeleva Teuvo Blomberg yhteistyössä neuvolan, perhetyön, päivähoidon, seurakunnan sekä Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisyhdistyksen kanssa. Kohderyhmänä ovat isät, jotka eivät yleensä tule mukaan ryhmiin ja joilla voi olla tarvetta saada rohkaisua ja tukea isyyteen. Ryhmässä isiä aktivoidaan toimintaan lasten kanssa toiminnallisin menetelmin.
MARITTA RAUDASKOSKI
<< Takaisin arkistoon
