Ydinvoimalan vaikutukset Pyhäsalmen
neutriinotutkimushankkeeseen pieniä
Pyhäjoen mahdollisen ydinvoimalaitoksen vaikutus Pyhäsalmelle suunnitellun astrohiukkasfysiikan tutkimuslaitoksen toimintaan olisi juuri valmistuneen selvityksen mukaan varsin vähäinen. Ydinvoimala vaikuttaisi vain osaan suunnitelluista mittauksista. Näissäkin tutkittavat neutriinot ja reaktorineutriinot ovat osittain eri mittausalueilla.
Ydinvoimalan aiheuttamaa häiriövaikutusta on myös mahdollista kompensoida tilastollisesti seuraamalla reaktorin neutriinotuoton määrää (lämpötehoa). Uuden ydinvoimalan vaikutusta neutriinoiden mittaustarkkuuteen voidaan lisäksi vähentää mittausaikoja pidentämällä.
Ydinvoimalan vaikutusta on selvitetty Oulun yliopistoon kuuluvan Oulun Eteläisen instituutin tutkimuksessa, joka alkoi viime vuoden syyskuussa ja jatkuu tulevan elokuun loppuun. Tutkimuksen loppuraportti julkaistaan elokuun 2010 loppuun mennessä. Päätutkijana on toiminut filosofian maisteri Kai Loo.
Pyhäsalmen kupari- ja sinkkikaivos Pyhäjärvellä on yksi lupaavimmista sijoituspaikoista yhteiseurooppalaiselle astrohiukkasfysiikan tutkimuslaboratoriolle, jota suunnitellaan EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelmasta (FP7) rahoitetussa Laguna-hankkeessa. Tällä hetkellä laboratorion sijoituspaikaksi on ehdolla seitsemän paikkakuntaa eri puolilla Eurooppaa: Englannissa, Espanjassa, Italiassa, Puolassa, Ranskassa, Romaniassa ja Suomessa.
Laboratoriossa on tarkoitus mitata muun muassa tähtien toiminnassa (aurinko- ja supernovaneutriinot) syntyneitä tai maapallon sisässä syntyneitä neutriinoja (geoneutriinot) sekä aineen pysyvyyttä (protonin hajoaminen). Suunniteltuja mittalaitteita voitaisiin käyttää myös keinotekoisen, esimerkiksi Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuslaboratoriossa Cernissä synnytettävän neutriinosuihkun mittaamiseen. Mittalaitteet on sijoitettava syvälle maan alle, koska avaruudesta tuleva säteily estää erittäin vaikeasti havaittavien ilmiöiden mittaamisen maanpinnalla.
Ydinvoimalaitoksissa syntyy sähköntuotannon ohessa neutriinoja, jotka havaitaan tutkittavien neutriinojen tavoin maanalaisessa mittalaitteessa. Nämä reaktorineutriinot ovat energialtaan melko samankaltaisia kuin geoneutriinot, mutta ne muistuttavat vähemmän kauan sitten tapahtuneissa supernovaräjähdyksissä syntyneitä neutriinoja eli niin sanottua diffuusia supernovaneutriinosäteilyä.
Reaktorineutriinojen vaikutus mittausaineistoon voidaan huomioida mittaustulosten analysoinnissa. Reaktorineutriinot eivät vaikuta aurinkoneutriinojen mittaamiseen tai protonin hajoamisen havaitsemiseen.
Tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin reaktorineutriinojen vaikutuksia Pyhäjärvelle mahdollisesti sijoitettavan Lena-neutriinoilmaisimen mahdollisuuksiin havaita geoneutriinoja ja diffuusia supernovaneutriinosäteilyä. Tutkimus keskittyi Pyhäjoen ydinvoimalan vaikutuksiin, mutta muutkin Suomen ja naapurimaiden sekä nykyiset että suunnitellut ydinvoimalat otettiin huomioon.
Ydinvoimalaitoksen sijoittamista Pyhäjoen Hanhikiven tai Simon Karsikkoniemen alueelle tutkii Fennovoima Oy. Molemmat alueet on todettu soveltuviksi ydinvoimalaitoksen sijoituspaikoiksi sekä Säteilyturvakeskuksen alustavassa turvallisuusarviossa että muissa tehdyissä selvityksissä.
Tutkimushankkeen ovat rahoittaneet Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Voimaosakeyhtiö SF. Tutkimuksen tuloksia esiteltiin kesäkuun 14.-19. päivinä Ateenassa järjestetyssä neutriinofysiikan alan tärkeimmässä kansainvälisessä tiedekokouksessa Neutrino 2010.
Edustajat järvien kunnostushankkeeseen
Kaupunginhallitus on nimennyt Pyhäjärven pohjoisosan kunnostushankkeen ohjausryhmään kaupunginjohtaja Tita Rinnevaaran ja työryhmään lisäksi Hanna-Maija Nikusen ja Ilkka Nurmisen. Nikunen on peruspalvelukuntayhtymä Selänteen viransijainen ympäristötarkastaja Haapajärveltä ja Nurminen Pyhäjärven kaupungin käyttöpäällikkö. Lisäksi tekninen johtaja Sami Laukkanen on valittu ohjaus- ja työryhmän jäseneksi. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta hankkeen valvojana toimii insinööri Jorma Kauppinen.
Pyhäjärven pohjoisosan kunnostushankkeen vetäjänä toimii insinööri Tarja Takkunen. JM
Kultala-näytelmän kantaesitys sunnuntaina
”Miten ihmeessä herännäisjohtaja Jonas Lagus vuonna 1845 kirjoitti tekstiä, joka kuvaa niin sykähdyttävästi myös vuonna 2010 vallitsevaa globaalia maailmankuvaa ja ihmistä? Onko Kultala-näytelmässä esiintyvä ihminen sittenkään niin kaukaa, yli sadan vuoden takaa? Näytelmän tilanteita voidaan nähdä koko ajan tapahtuvan ympärillämme. Kyltymätön ahneus, rahanhimo ja osakekauppa, sehän on vaan valitettavan totta! ”
Harrastajateatteri KesäHeinä yhdessä Pyhäjärven KolmiKanta ry:n ja Pyhäjärven nuorisoseuran kanssa on tuottanut kahdeksannelle kesälleen herännäisjohtaja Jonas Laguksen vahvan tarinan Kultala. Kertomuksen pohjalta näytelmän käsikirjoitti tilaustyönä turkulainen Tytti Issakainen ja ohjasi nivalalainen Kari Krapu.
Uskonnollis-historiallisen näytelmän kantaesitys on kihupyhänä. Tapahtuman suojelijana on Kuopion hiippakunnan piispa Wille Riekkinen.
Pyhäjärven Sanomien sivuilla on pureuduttu Kultala-näytelmään viidessä eri kirjoitussarjassa kevään ja alkukesän mittaan. Sarjan aloitti ylivieskalainen Lagustutkija, kasvatustieteiden tohtori Kalevi Lämsä. (Kirjoitus julkaistiin Pyhäjärven Sanomissa 21.4.)
Pyhäjärven seurakunnan eläkkeellä oleva kirkkoherra, rovasti Jarmo Saksman jatkoi sarjaa (12.5.), nykyinen kirkkoherra Mirva Ahola lähestyi aihetta kesäkuun 2. päivän paikallislehdessä, käsikirjoittaja Tytti Issakainen viime viikolla. Sarjan päättää tänään tapahtumapäällikkö Laimi Shemeikka.
Sveitsiläinen pappi ja koulumies Heinrich Zschokke kirjoitti Kultala-kertomuksensa valistusajan hengessä. Teos ilmestyi saksaksi 1817 ja se käännettiin useimmille eurooppalaisille kielille. Teoksen suomensi Carl Niclas Keckman 1834. Jonas Lagus oli Pyhäjärven kappalaisena vuosina 1845-1857 ja hänen viimeinen leposijansa sijaitsee Pyhäjärven kirkkomaalla.
Kultala-näytelmän puvustuksen on suunnitellut ja toteuttanut Raakel Löytynoja yhdessä Satu Eronkosken kanssa. Lavastus on kajaanilaisen Markku Hernetkosken käsialaa. Lavastemestarina on Pekka Hurskainen. Lavasteet ovat syntyneet kansalaisopisto Jokilatvan opiston piirissä.
KesäHeinä on ensimmäisen kerran hakenut, ja myös saanut, rahallista tukea näytelmään. Kultala-näytelmää tukee 4000 eurolla Pyhäjärven kaupunki sekä 5000 eurolla Suomen kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahasto. Mainossponsoritukea ovat antaneet Pyhäjärven seurakunta, Pyhäjärven Osuuspankki, Säästöpankki Optia, Jokilatvan Opisto, Kiuruveden herättäjäjuhlat, Vaskikello, Tmi Mainostuuli sekä Pyhäsalmen auto - ja traktorihuolto.
”30 000 euron suuruisesta budjetista katamme loput pääsylipputuloilla”, kertoi tapahtumapäällikkö Laimi Shemeikka luottavaisena.
Tapahtumatoimikuntaan ovat kuuluneet puheenjohtajana rehtori Kim Oja Jokilatvan opistosta sekä jäseninä kirkkoherra Mirva Ahola Pyhäjärven seurakunnasta, sivistysjohtaja Jukka Lehtosaari Pyhäjärven kaupungilta, ohjaaja Kari Krapu, Herättäjä-Yhdistyksen paikallisosaston puheenjohtaja Iida Nurmesjärvi, Teatteri KesäHeinän teatterivastaava Tarja Suvilehto Pyhäjärven KolmiKanta ry:stä, tapahtumatoimikunnan sihteeri Kati Junttila Pyhäjärven nuorisoseura ry:stä, Esko Holappa Pyhäjärven Nuorisoseura ry:stä sekä tapahtumapäällikkö Laimi Shemeikka Pyhäjärven KolmiKanta ry:stä.
Harrastajanäyttelijöitä Kultalassa on 42, muun muassa Kirkonkylältä, Emoniemestä, Hiidenkylältä, Lohvanperältä, Jokikylältä, Emolahdesta, Lamminaholta, Hietakylältä, Eskoperältä, Pyhäsalmesta sekä myös Haapajärveltä.
Näytelmässä tärkeässä osassa on körttikansan veisuriryhmä, jota on ohjannut Pekka Multala.
Sunnuntaisen kantaesityksen jälkeen Kultalaa pääsee seuraamaan ensi viikolla maanantaista torstaiseen iltaseitsemältä. Perjantai-iltana kahdeksalta alkaa erityinen Herättäjäjuhlanäytös, vietetäänhään naapuripitäjässä Kiuruvedellä Herättäjäjuhlia. Viimeisen kerran Kultala-väki nousee lavalle sunnuntaina heinäkuun 18. päivänä kahteen otteeseen.
Näytöksien lopussa kerätään vapaaehtoinen kolehti, joka ohjautuu Pyhäjärven seurakunnan diakonia- ja lähetystyölle sekä Herättäjä-yhdistyksen paikallisosaston toiminnan tukemiseen.UL
Hevisaurus konsertoi perjantaina
Bussikuljetus helpottaa pysäköintipaikan etsintää
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pyhäjärven yhdistys tarjoilee yhteistyökumppaneittensa tuella kihuperjantaina lapsille ja heidän perheilleen Hevisauruksen konsertin. Tapahtuman pitopaikkana on 1500 henkeä vetävä Inmet-areena. Konsertti on maksuton.
Pysäköintipaikkojen löytyminen konserttiin saapuville voi olla kiven takana. Keskuskoulun pihamaa ja ympäristö kun on täynnä kihustelijoiden kojuja ja myyntipöytiä. Järjestäjät vetoavatkin lähietäisyydellä asuviin pyhäjärvisiin: Tulettehan konserttiin jalan ja jätätte omat autonne mahdollisuuksien mukaan kotiin?
Ikosen koulun pihamaa on varattu konserttiväen autoille pysäköintialueeksi. Liikennettä ohjaa Pyhäsalmen VPK. Ikoselta on järjestetty Inmet-areenalle maksuton bussikuljetus ennen konserttia ja takaisin esityksen jälkeen.
Autoja voi pysäköidä myös terveyskeskuksen juuri valmistuneelle uudelle parkkipaikalle, mutta ei nykyiselle, joka on varattu sairaalassa kävijöille. Niin ikään Vanhan Pyhäjärventien varrella olevan meijerin kiinteistön pihamaa on luvattu konserttiväen käyttöön. VPK:n liikenteen ohjaajien lisäksi kyltit opastavat perille oikeisiin paikkoihin.
Hevisauruksen konsertissa on lapsiystävällinen desibelitaso, joten esitys sopii perheen pienimmillekin. Bändi soittaa kaikki keikkansa livenä. Hevisauruksilla on isot näyttävät puvut, mutta oliot ovat tietenkin erittäin ystävällisiä ja kilttejä. Ohjelma kestää tunteroisen, ja esityksen jälkeen pikkuväki saa pyytää dinoilta nimmareita. UL
Nativalle haetaan tiloja
Kaupunginhallitus neuvottelee Pyhäjärven Nativa -yhdistyksen kanssa tämän tilantarpeesta ja kartoittaa tilanteen kaupungin sekä Kiinteistöosakeyhtiö Rillankiven omistamissa kiinteistöissä.
Mielenterveyden Keskusliiton paikallisyhdistys Nativa esittää, että kaupunki järjestäisi sille käytännöllisen toimitilan, jossa onnistuisi ruuan ja muun tarjottavan valmistaminen. Nativan käytössä ollut Tarinatupa remontoidaan. Toimitilan vuokran hinnan nousun takia yhdistys ei voi ehkä jatkossa vuokrata tilaa. Nativa on tehnyt vuokrasopimuksen nykyisistä toimitiloistaan ja toimii oman talousarvionsa raameissa. Tarinatupa on suosittu yhteinen kokoontumistila. Pyhäsalmessa on paljon yksinäisiä, orpoja henkilöitä, joilla ei ole paikkaa, jossa he kävisivät. Tarinatuvalla on ollut monenlaista toimintaa. JM
<< Takaisin arkistoon
