Torstai 05.03.2015
Nimipäivä: Leila ja Laila



Lapset puheeksi -menetelmä käyttöön Pyhäjärvellä

Yläkoulussa menetelmä on jo käytössä. Varhaiskasvatuksessa se tulee käyttöön vielä tämän vuoden aikana ja alakouluissa ensi lukuvuoden aikana. 

Seiskaluokkalaisten koteihin lähtee hiihtolomaviikon jälkeen vihkonen, joka aloittaa uudenlaisen varhaisen puuttumisen menetelmän. Lapset puheeksi -menetelmässä pyritään yksityiskohtaisten kysymysten ja keskustelun avulla löytämään lapsen ja nuoren vahvuudet voimavaraksi ja  haavoittuvuudet korjattaviksi.
–  Kun täällä on esimerkiksi, että millainen nuori on mielialaltaan, niin huoltaja miettii, että onko mieliala pääsääntöisesti hyvä, jolloin se on nuoren vahvuus. Jos hänellä on mielialassa jotain normaalista poikkeavampaa heittelehtimistä, silloin se on haavoittuvuus, Salmen koulun rehtori Anja Nilivaara avaa kaikkien seiskaluokkalaisten kotiin samanlaisena lähtevän vihkosen kysymyksiä.
Kysymysten ja keskustelun avulla päästään puuttumaan hyvinkin simppeleiltä kuulostaviin asioihin ennaltaehkäisevästi.
Erona aiempaan tapaan, yläkoulussa kehityskeskustelu, on se, että LP-menetelmässä liikutaan negaation sijaan positiivisuuden maaperällä.
– Se on huikea tunne, kun huoltaja saa tietyllä tavalla positiivista palautetta, että kyllä me jotakin osataan, kun tavanomaisesti näissä keskusteluissa on keskitytty vaan niihin asioihin, jotka menevät huonosti, Nilivaara huomauttaa. 

Toiveena on, että huoltajat tutustuvat ennakkoon kysymyksiin niin, että ovat jotenkin valmistuneita, kun luokanvalvojan kutsu tapaamiseen tulee.

TERHI MARJAKANGAS

Uimahalli valmistuu kesään mennessä
Viime vuoden helmikuussa alkaneen uimahallin sisäremontin piti alkuperäisen suunnitelman mukaan olla valmis vuoden 2014 loppuun mennessä. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan uimahallilla on vielä täysi työ käynnissä. Kaupungin teknisen johtaja Sami Laukkasen mukaan syynä on virheellinen arviointi.
– Se on kokonaisuudessaan vaan niin iso ja aikaa vievä homma, kun on paljon erilaisia kuivattamisia. Arvioitiin vaan lähtökohtaisesti väärin.
Laukkanen uskoo, että uimahallin molemmat osastot saadaan lopullisesti käyttöön ennen kesälomia.
Tällä hetkellä työmiehet tekevät miesten osaston pintatöitä.

TERHI MARJAKANGAS

Yritystuilla rohkaistaan  yrityksiä kehittymään

Viime vuoden väestökehitys ei näytä Pyhäjärven kannalta hyvältä, sillä väki väheni 171 asukkaalla. Vuoden 2014 lopussa asukkaita oli 5562, mikä sijoittaa Pyhäjärven 164. sijalle Suomen 317 kunnasta. Muuttoliikettä selittää osittain koko Suomessa vallitseva trendi. Maassamuutto on jo pitemmän aikaa tapahtunut suurimpiin kaupunkeihin ja niiden kehyskuntiin.
Pyhäjärven Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Kari Pinola ei silti heitä toivoa, sillä uusia yrityksiä perustettiin viime vuonna Pyhäjärvellä peräti 18. Osa niistä on omistajan vaihdoksia. Lakanneita yrityksiä oli viime vuonna kolme. Kaupparekisterin mukaan paikkakunnalle muutti viisi ja pois kolme yritystä. Nettomuutos on näin + 17 yritystä.
Elinkeinoelämän piristämiseksi ja uusien asukkaiden houkuttelemiseksi Pinola tähdentää kaupunkimarkkinoinnin tehostamisen tärkeyttä. Esille pitää hänen mukaansa tuoda hyviä asioita ja etuja. Matkailutoimintaan Pinola penää enemmän yhteistyötä muun muassa markkinoinnin saralla.
– Meillä on seutukunnan alhaisin kunnallisveroprosentti, kaunis ja puhdas ympäristö, erinomaiset harrastusmahdollisuudet, listaa Pinola.
Pyhäjärven ongelmana elinkeinoelämän vinkkelistä on yksipuolinen työpaikkarakenne ja työpaikkojen vähyys. Uusia näkökulmia tarvitaan ja tähän kehitysyhtiö on vastannut muun muassa hakemalla rahoitusta Pyhäsalmen kaivoksen infrastruktuurin uusiokäyttöhankkeeseen. Oulun Eteläinen Instituutin hallinnoiman, Oulun Yliopiston Kaivosympäristöstä kansainväliseksi T&K -ympäristöksi -hanke on saanut jo myönteisen päätöksen.
– Toivotaan, että näiden hankkeiden avulla saamme monipuolistettua työpaikkarakennettamme, sanoo Pinola.

ANITTA OERTEL

Makean keräilijäksi sattumalta

Maarit Saha ei erityisemmin pidä makeasta, mutta silti hän hurahti keräämään vanhoja makeiskääreitä ja –paketteja, limsapulloja, keksirasioita...Oikeastaan kaikkea, mikä jotenkin liittyy makeaan. 

Moni tietää, että Fazer muutti  lakritsipatukan, ”Laku-Pekan” kääreen ulkonäköä vuonna 2007. Kuinka moni muistaa, miksi? Syynä ei ollut kotimainen painostus sille, että rasistiseksi koettu kääre kaipasi muutosta, vaan ulkomaan markkinat. Cloetta Fazer  uudisti kääreen ulkonäön, koska entinen olisi jarruttanut vientiä.
Entä tiedätkö, millainen tuotepakkaus jollakin tietyllä makeisella on ollut eri vuosikymmenillä? Tai miksi Hangon lakritsipurkkia nimitetään Mannerheimin purkiksi?
Kaikkea tätä tietoa on vailla myös Maarit Saha, joka toivoo, että hänen makeisiin tuotteisiin ja niiden tuotepakkauksiin keskittynyt näyttelynsä kirjastossa poikisi hänelle lisätietoa keräilykohteista.  Jos näytteillä olevista jotain tietää, voi muistonsa tai tietonsa jättää kirjastoon näyttelyn yhteydessä olevaan laatikkoon.
– Ehkä tässä jujuna on se tiedon metsästäminen. Ja keräilyhän ylipäänsä on sellaista, että yritetään saavuttaa jotakin valmista, joka ei varmasti tule valmiiksi, koska ei ole olemassa täydellistä kokoelmaa ja tässä sellaista ei edes pysty saamaan aikaiseksi, pohtii parisen vuotta ”makeita tavaroita” kerännyt Maarit Saha

TERHI MARJAKANGAS

LUE JUTUT KOKONAISUUDESSAAN PAPERILEHDESTÄ TAI WWW.LEHTILUUKKU.FI